Puuhanurkan arkea

Vaikeuksien kautta voittoon

Ja niin 5.5. starttasi harjoittelu, monella vielä silmät punoittaen pitkäksi venyneen, mutta ansaitun vappubiletyksen jäljiltä. Vaikka ensimmäinen päivä menikin melko sekalaisissa tunnelmissa uutta paikkaa ja sen väkeä sekä tohinaa ihmetellessä pääsimme heti seuraavana päivänä urakoittemme kimppuun.

Jo heti alusta asti tuli selväksi, että toimeksiantomme tulisi olemaan ronski hyppy pois omalta mukavuusalueeltamme, omien tietojemme ja taitojemme lähes ulottumattomiin: Hyppy tutuksi ja turvalliseksi käyneeltä ympäristöteknologian vehreältä laiturilta jopa ajoittain ahdistavaksi käyneeseen koneteknologian standardien, 3D- mallinnuksen,  tarviketilausten, sekä puuttuvan manglaavan M8 kierretapin tyrskyävään mereen. Tehtäväksemme tuli koota valmiiksi suunniteltu pienoisjätevedenpuhdistamo.

Vaikka valmistuneen koneinsinöörin hengentuotteen materialisointi osoittautuikin tosiaan jo projektin alkutaipaleilla mutkistuvan mutkistumistaan, voi vain ihmetellä millaisten ongelmien läpi hyvä ryhmähenki kuitenkin voi viedä. Vaikka ryhmämme koostuikin ensimmäisen vuoden opiskelijoista, olimme kuitenkin alusta asti erittäin motivoituneita oppimaan kaikkea uutta, jota tarvitsisimme saadaksemme laitetta valmiimman näköiseksi. Lisäksi projektinhallintamme oli erittäin hyvällä tolalla kokemuksemme huomioon ottaen.

Tie oli tosiaan vähällä nousta 90 asteen kulmaan edessämme useaan otteeseen, mutta avuksemme riensi hädän hetkellä milloin KTK:n väki, ja milloin loistavat kanssaharjoittelijat.  Harjoittelun loppua kohden olimmekin sisäistäneet tärkeän (työ)elämän viisauden : Ongelmia tulee jatkuvasti väistämättä eteen, mutta kaikesta selvitään yhdessä. Vaikka tätä kirjoitusta lukiessaan saattaakin tulla ajatelleeksi, että tämä kyseinen urakka olisi ohi, joudun valitettavasti toteamaan, että uudet remmiin tulleen insinöörinalut ovat perineet kesken jääneen rakennusprojektin huolekseen. Onneksi heidän osaavuudestaan ja motivaatiostaan ei kuitenkaan ole pienintäkään epäilystä. Viimeiset sanani menevät heille: Olkoon kolmen avaruudellisen akselin suuntaisiin voimakomponentteihin jaettava voima kanssanne. ( P.S Mekaniikan kurssi hyväksytysti suorittamatta )

Terveisin,
Heikki Sallinen, NYMTES13

Mainokset
Normaali
Puuhanurkan arkea

Ympäristöteknologian tulevat insinöörit harjoittelussa

Henkilöesittelyt:
Syksyllä kirjoittajilla alkaa toisen vuoden opinnot energia- ja ympäristötekniikan linjalla.

  • Mari Paloniemi, 22-vuotias ja tuleva tuutori. Vaihtoi humanistisesta tiedekunnasta insinöörin opintoihin.
  • Antti Mattila, 28-vuotias, vaihtoi ensimmäisen vuoden jälkeen tuotantotaloudesta ympäristölinjalle.

Meille ”Teron opetuslapsille” oli varattuna kaksi projektia. Toinen koski siirrettävän vedenpuhdistamon rakentamista ja toinen energiakontin 3D-mallintamista SolidWorksilla. Allekirjoittaneita kiinnosti mallintaminen enemmän kuin rakentaminen, joten kerromme vähän kokemuksistamme projektin tiimoilta.

Meitä oli aluksi kolme: Mari, Antti ja Mikko. Saimme tietää, että Turun Ammatti-instituutin Peltolan koulutalossa on rakennettu konttia, johon tulee erilaisia lämpöä tuottavia laitteita. Konttiin asennetaan mm. hybridivaraaja, öljy- ja puukattila, ilmalämpöpumppu sekä aurinkotasokeräimiä katolle. Meidän tehtäväksemme jäi mallintaa kontti ja laitteet, jotta konttia voitaisiin esitellä kokonaisuudessaan. Konttia tullaan käyttämään ainakin energiatekniikan opetuksessa sekä Peltolan työmailla. Peltolassa meille myös selvisi, että meidän tulisi suunnitella ja rakentaa konttiin ovet.

Antti, jolla oli eniten kokemusta SolidWorkista, suostui projektipäälliköksi.
Saimme paperinipun verran piirustuksia kontista, joihin emme kuitenkaan erityisesti tutustuneet. Pari päivää vierähti SW:n tutoriaaleja tehdessä samalla kun Antti suunnitteli aikataulua.
Toisen viikon alussa kävimme Peltolassa ottamassa rakenteilla olevasta kontista mittoja. Aluksi korjasimme mittoja papereihin, mutta hetken ihmettelyn jälkeen päätimme vain piirtää paperit itse.

Mikko jäi projektista pois kahden viikon kuluessa aloituksesta muiden kiireiden vuoksi. Mallinsimme kontin monessa osassa ja rakentamisen ollessa kesätauolla mallintamista ei voitu tehdä loppuun. Kontin ”valmistuttua” rupesimme mallintamaan laitteita, joista piti onneksi mallintaa vain ulkokuoret. Teroa lainaten: ”Se riittää, että näyttää hyvältä.” Antti suunnitteli samalla ovia, jotka tullaan rakentamaan koneteknologiakeskuksella. Kontin mallinnus jää meidän osalta tähän.

-Mari & Antti

Normaali
Henkilökuva

Kiitoradalla projektityöntekijästä mentoriksi

On hienoa, etteivät kaikki suunnitelmat ja toiveet aina toteudu ensimmäisten toivomusten mukaisin tavoin. Näin kävi jälleen vuoden 2013 kesätöiden haussa. Päätin jo lokakuussa, etten tänä vuonna jää rannalle ainakaan oman yrittämisen puutteen takia, joten paukutin neljättä kymmenettä työhakemusta ympäri Varsinaisen Suomen yrityskenttää ja jäin odottamaan. Odotus palkittiin yhdellä ”kiitos mielenkiinnostasi, mutta paikka meni tutun pojalle”-vastauksella ja yhdellä haastattelulla, jonka sain haastattelijan ja tätini ollessa tuttuja. Kaiken kaikkiaan hedelmätöntä. Epätoivon alhossa ja surun laihoissa madellessa päätin kurkata kuitenkin vielä kerran koulun sähköpostin – ja näin viestin otsikolla ”Kiinnostaako sinua projektityöskentely?”. Vastasin viestiin.

Nyt, ts. kirjoitushetkellä, istun syksyllä vuoden täyttävässä Tulevaisuuden TeknologiaInsinööri –suunnitelutoimistossa entisenä ja jatkajan kouluttaneena yli 100 000 € budjetin projektin opiskelijaprojektipäällikkönä ja nykyisenä kolmen projektin mentorina. Pääsääntöisesti koulutan kasvavia insinöörejä ajattelemaan projekteja kokonaisuuksina, jotka koostuvat yksittäisistä toisistaan riippuvista tekijöistä. Samanaikaisesti teen jo töitä projektitoiminnan ohella yritykselle, jossa jatkan valmistuttuani alkusyksystä, kunhan projektityön ohella ja samoissa tiloissa pyörivä kesäkurssi vain saadaan vietyä loppuun asti. Pullat, pellit ja uunit, kaikki niistä tuntuvat olevan yllättävänkin kohdillaan.

Tässä kaikessa on silti vain hyvin vähän kysymys ”omasta erinomaisuudesta”. Kun tulin tekemään projektitöitä, sain ensi tehtäväkseni kilkkeiden kuljetuslaatikon kokoonpanon. Sen valmistuttua sain tehdä töitä aktiivisesti kolmen muun innokkaan tuotantotalouden insinööriopiskelijan kanssa, painien mm. projektinhallinnan, aikataulutuksen ja kustannuslaskennan perusongelmien kanssa. Pikku hiljaa vastuuta lisättiin, kun ihmiset ympärilläni opettivat minua mekaniikasta, valmistuksesta, ohjelmoinnista ja hankinnoista ja kokonaisuudet alkoivat hahmottua osien summana. Kaikessa tässä osaava henkilökunta on kulkenut jatkuvasti rinnalla, tarjoten lempeää herättelevää läpsytystä ja arvokkaita neuvoja itsensä ja toiminnan kehittämiseksi.

Silmäillessäni TTI-toimistossa töitä tekeviä opiskelijoita herää sisälläni arvostus ja kiitollisuus tämän kasvun mahdollistavia aktiivisesti toiminnan puolesta taistelevia ihmisiä kohtaan. On palkitsevaa huomata ensimmäisen vuoden opiskelijan painivan ja opiskelevan itse oikeiden suunnittelu- ja valmistusongelmien kanssa, asioiden, joista teoriatasolla tämä saa kuulla vasta ehkä ensi tai sitä seuraavana vuonna. Tai kuulla siitä, kuinka oppilaan idean pohjalta tehty työ tullaan ottamaan osaksi opetussuunnitelmaa sen toimivuuden ja järkevyyden takia. Täällä potentiaalilla on todella mahdollista realisoitua kokemukseksi.

Petteri

Nimeni: Petteri Nevavuori

Ammattini: Opiskelija ja Tekninen asiantuntija

Opiskeltuna: 3 vuotta

Opintoja jäljellä: 5 op

Normaali
Henkilökuva, Puuhanurkan arkea

Kesä-TuTa

Olen kolmannen vuoden tuotantotalouden insinööriopiskelija Turun AMK:sta. Aloitin ammattiharjoittelun Teknologiateollisuuden Tutkimusryhmässä, Koneteknologiakeskuksen tiloissa 5.5.2014 tietäen vain vähän tulevasta työpaikastani tai toimenkuvastani, mutta olin kuullut, että Tutkimusryhmästä voi saada hyviä ja haastavia koulutusta vastaavia töitä. Siispä päätin hypätä kohti tuntematonta reippaalla ja positiivisella asenteella luottaen siihen, että pääsisin vihdoin soveltamaan koulussa oppimiani asioita työmaailmassa.

Työnkuvani hahmottui hiljalleen kahden ensimmäisen viikon aikana. Aluksi pääsin opiskelemaan 2-4 hengen pienryhmissä projektinhallintaohjelma MS-projectin käyttöä. Kyseessä oli arvokas, mutta ilmainen lyhytkurssi projektinhallinnan perusteista, missä saimme asiantuntevaa apua ja opetusta aina kun sitä tarvitsimme. Opimme perusteet kolmessa päivässä, minkä jälkeen meidät sijoitettiin uusiin tehtäviin.

Minulta kysyttiin ensimmäisenä päivänä erityisosaamisistani ja pyydettiin täyttämään osaamismatriisi, joka auttoi opiskelijaprojektipäällikköä löytämään minulle sopivan toimenkuvan. Näin minulle sitten avautui työ FE002-projektin parista ja taloushallinnon puolelta. Kyseessä oli Tutkimusryhmän lippulaivaprojekti, jossa opiskelijat pääsivät tekemään Fastems Oy:lle erittäin monimutkaista pienoismallia yrityksen omasta tuotteesta, nimeltään joustavasta valmistusjärjestelmä (FMS). Tehtäviini kuului eritellä pienoismallin jokainen osa erikseen yhteen taulukkoon, josta pääsi katsomaan muun muassa jokaisen osan: hinnan, kappalemäärän, tuotekoodin, toimittajan ja mihin osakokonaisuuteen se kuului. Kansainvälistä kokemustakin karttui, kun pääsin esittelemään ulkomaalaisille harjoittelijoille KTK:n tiloja ja Fastems-projektia.

Työilmapiiri meillä oli erinomainen: kahvi- ja lounastauoilla puheensorina oli iloista ja rentoa, mutta työaikana teimme töitä erittäin motivoituneina ja määrätietoisina. Opiskelijaprojektipäälliköt olivat innostavia, erittäin hyvin tehtäviensä tasalla ja helposti lähestyttäviä.

Pääsin harjoittelun aikana hyvin soveltamaan koulussa oppimiani asioita käytäntöön sekä opin paremmin tunnistamaan kiinnostukseni kohteita ja soveltuvuuttani erilaisiin tehtäviin. Uskon, että täältä saamani oppi ja merkintä CV:hen auttavat minua urallani hyvin eteenpäin. Suosittelen kaikille reippaille opiskelijoille lämpimästi työharjoittelua Tutkimusryhmässä Koneteknologiakeskuksella, koska haastavat työt kehittävät ammattitaitoa sekä erottuvat CV:stä.

-Matias Mäkinen

Normaali
Henkilökuva

Henkilökuva: Lauri

Laurin ilme ennen tosiasioiden paljastumista

Laurin ilme ennen tosiasioiden paljastumista

Kuka oot, mitä teet?
Insinööriopiskelija Lauri Luotonen ympäristöteknologian koulutusohjelmasta hei. Tulevaisuudessa haluan tehdä työtä, jossa pystyn vaikuttamaan positiivisesti ympäristömme tilaan. Parhaillaan olen Teknologiateollisuuden tutkimusryhmässä oppilasprojektipäällikkönä projektissa, jossa pyritään rakentamaan pienimuotoinen jätevedenkäsittelylaitteisto.

Miksi KTK?
Koulutuspäällikkömme kehui tutkimusprojekteja haastaviksi sekä insinööriosaamista vaativiksi. Vaikka harjoittelu on palkaton, niin pidän tätä hyvänä sijoituksena tulevaisuuteen. Käytännön työssähän oppii rutkasti enemmän kuin koulunpenkillä istuessa.

Koulutushistoriasi?
Lukio, aiempia opintoja Turun ammattikorkeakoulussa.

Työhistoriasi?
Rakennusapulainen, elektroniikkakokoonpanoa, leipomon tuotantolinjan ohjausta.

Osaamisesi/vahvuutesi (a.k.a. omakehu)?
Yhteistyökyvykäs, analysoiva ja pohtiva persoona. Jack of all trades, master of none.

Luetko muuta kuin koulukirjoja? Jos, niin mitä?
Fantasia- ja science fiction -kirjallisuutta. Viimeisin lukemani kirja on Arthur C. Clarken Lapsuuden loppu.

Harrastuksesi?
Kuntosali ja kamppailulajit ovat lähellä sydäntäni. Ulkomaanmatkailu. Kitaran soitto.

Sitaatti/lainaus:
”TAUKO!”

Työkaverit kertovat:
Reipas nuori raisiolainen insinöörinplanttu” (Venla). ”Viilipyttymäisen tyyni” (Mikko). ”Everything is fine, we’re on schedule.” (Maija).

Vapaa sana:
Hauskaa ja innovatiivista loppukesää KTK-väelle!

Normaali
Henkilökuva

Henkilökuva: Maija

Normipäivä

Normipäivä

Kuka oot, mitä teet?
Maija Salonen. Opiskelen ympäristöteknologiaa (syksystä alkaen energia- ja ympäristötekniikkaa) Turun ammattikorkeakoulussa, eli isona minusta tulee ituhippi-insinööri. Tutkimusryhmässä olen keskittynyt rakentamaan laitetta, joka vispaa likavettä.

Miksi TKI-projektit?
Laiska kun olen, kesätyönhaku tipahti pois työlistaltani siinä vaiheessa kun koulutusohjelman koulutuspäällikkö ilmoitti (joskus tammikuussa..) että Koneteknologiakeskukselle voi tulla tekemään harjoittelun TKI-projekteihin. Täällä pääsisi myös tekemään ihan oikeita insinöörin töitä. Koska en tarvitse palkkaa kesältä, voin aivan hyvin hengata täällä koko kesän opintopisteitä vastaan.

Koulutushistoriasi?
Ajoneuvoasentaja, YO, tykistön kuljettaja+lääkintämies+FRDF, puuartesaani, vartija-, järjestyksenvalvoja- ja turvatarkastuskursseja, ADR:ää, iltalukiota, ynnä muuta pikkusilppua.

Työhistoriasi?
Maansiirtoajoa, siivousta, talkkarinhommia, rautakaupansetä (puutavara), jääkäri (KFOR), vartija, koulunkäyntiavustaja, vahtimestari, kauppakyylä, arvokuljettaja, poliisivankilan vahtimestari, turvatarkastaja, ynnä muuta ynnä muuta.

Osaamisesi/vahvuutesi (a.k.a. omakehu)?
Avaruudellinen hahmotuskyky parasta A-luokkaa, huomattava pikkutarkkuus jopa ärsyttävissä määrin, pilkunviilaus vielä vahvemmin, erinomainen kärsivällisyys puuduttavissa hommissa (kunhan saan tehdä ne kaukana muista ihmisistä).

Luetko muuta kuin koulukirjoja? Jos, niin mitä?
Yritän epätoivoisesti lukea muutakin. Viimeksi luettu ei-koulukirja: Friedrich Nietzsche; Näin puhui Zarathustra, sitä ennen Monty Pythonin Maailma, sitä ennen joku Terry Pratchettin uusimmista. Koulukirjoista yritän parhaillaan epätoivoisesti tankata Daniel Goleman; Tunneäly työelämässä.

Harrastuksesi?
Koulunkäynti… No on niitä muitakin. Neulominen. Ompeleminen. Koirat. Lukeminen. Myös 50-lukulaisen talon omistaminen voitaneen laskea harrastukseksi.

Sitaatti/lainaus:
Etteks te pojat vieläkään osaa ajatella kolmedeenä?

Työkaverit kertovat:
Voi tätä valinnan vaikeutta, ei tuota voi kuvailla muutamalla sanalla (Mikko). Sinnikäs sisupussi (Venla). Räiskyvä räpätäti (Lauri ja Venla)

Vapaa sana:
maijasalonen.wordpress.com kertoo lisää, aiheesta ja aiheen vierestä.

Normaali
Teknologiakurssi

Ajatuksiani kesäkurssista

Turun AMK:n ja Koneteknologiakeskus Turku Oy:n yhdessä UUTUUS-hankkeen puitteissa järjestämästä teknologiakurssista on jo kirjoitettu paljon. Sosiaalisessa mediassa olemme näkyneet enemmän kuin varmaan mikään muu Teknologiateollisuuden tutkimusryhmän projekti.

Kurssi oli menestys. Jokainen ohjaaja sai haastaa itseään ja ennen kaikkea oppilaita. Jokainen laittoi itsensä likoon ja muutti maailmaa jollain tavalla, edes omalta osaltaan. Kiitos kaikille osallistuneille.

Ollessani aikanaan itse lukiossa, kaipasin jotain käytännönläheistä ja kesätöissä kaipasin jotain haastavaa. Jollekin haastavalle ja käytännölliselle oli siis huutava tarve. Elämä oli kovempaa nuoruudessani, siis käpylehmien aikaan, eikä mitään sellaista ollut. Kurssilaisten intoa katsellessa kävi väkisinkin mielessä, että ainakin osa on odottanut jotain samanlaista, tai ainakin jokin tarve tyydyttyi. Toivottavasti saimme tehtyä 19 lukiolaisen koulusta parempaa.

Emme tietenkään tyytyneet pelkkään motivaatioon, ja onneksi myös taitoa löytyi kautta linjan. Koska potentiaali on kuulemma taito kertaa motivaatio, oli lupa odottaa jotain suurta. Eikä pettymyksiä tullut. Oppilailla oli kaikkeen ennakkoluuloton asenne, halu oppia ja kyky soveltaa opittua myös muista aineista.

3D-tekniikoiden ryhmät ideoivat, suunnittelivat, tuotteistivat ja toteuttivat tuotteen. Robotiikkaryhmät oppivat kaikki ohjelmoimaan erilaisia robotteja ja soveltamaan laitteiden mukaan. Ohutlevyryhmä suunnitteli ja valmisti omat kappaleensa. Jokainen saavutti tavoitteensa, ja jopa etuajassa. Ohjaajien suurimmaksi ongelmaksi jäi lisätöiden keksiminen, kun suurin osa oppilastöistä oli valmiina jo kolmen päivän jälkeen, kun tavoite oli kaksi viikkoa.

Myös päivittäiset vierailevat luennoitsijat olivat korvaamattomana apuna tuomassa uusia, erilaisia näkökulmia teknologiateollisuudesta ja elämästä lukion jälkeen.

Oli hämmentävää huomata, miten oppilaat saivat paatuneenkin teknokraatin ajattelemaan työn ja koulutuksen merkitystä ja tulevaisuutta uudella tavalla ja todistivat, miksi työelämä muuttuu ja ketkä sen muuttavat. Myös Turun AMK huomioi kurssin omilla sivuillaan. Ei myöskään taida olla kovinkaan tavallista, että lukiolaiset itse raportoivat opintojaksoistaan julkisesti.

Tulevaisuudesta ei pidä olla huolissaan, jos nuoriso on tätä tasoa.

-Jarmo

3D-ryhmien ohjaaja, kurssin seremoniamestari

Koko kurssi yhteiskuvassa.

Koko kurssi yhteiskuvassa. © Mari Paloniemi

Normaali