Teknologiakurssi

Mietteitä lukiolaisten teknologiakurssista

Kesäkuun alussa järjestetty teknologiakurssi oli monella tapaa rikastuttava kokemus. Puuhanurkka-blogissa on ollut esillä sekä lukiolaisten että heidän kanssaan puuhastelleiden insinööriopiskelijoiden fiiliksiä ja kaikkia kirjoituksia tuntuu yhdistävän se, että parin viikon jakso oli sekä hauska että opettavainen.

Minäkin opin parin viikon aikana jotain. Nuoret tekivät reippaasti ja tehokkaasti sen mitä pitikin. Seuraavaa teknologiakurssia ajatellen opin, että tekemistä ja haastetta voi, ja pitääkin olla nykyistä enemmän. Mikäli samainen kurssi toistuu ensi kesänä, lupaan haastaa ja vaatia enemmän. Ja myös ohjata, tukea sekä kannustaa samalla mitalla runsaammin. Kahdessa viikossa ehtii tehdä hämmentävän paljon.

Kurssia järjesteltäessä päätimme tehdä porukasta sekaryhmiä niin, että parhaat kaverukset eivät päädy samaan rykelmään vaan lukio-opettajat sekoittavat ryhmät valmiiksi. Kurssin avaustilaisuudessa tämä sai pientä irvistelyä osakseen, mutta ei mennyt montaakaan hetkeä kun homma sujui laulaen. Loppukurssista kiiteltiin sitä, miten paljon on löytynyt uusia kavereita ja tullut tutustuttua mainioihin tyyppeihin, joita ei aiemmin tuntenut. Ryhmähenki löytyi oikein mallikkaasti.

Viimeisen päivän yhteenvetotilaisuudessa yksi ryhmä sanoi viisaasti robotiikasta ja veikkaan muiden ryhmien yhtyvän samaan. Yhtenä konkreettisena asiana ryhmä mainitsi, miten on kurssin aikana saanut ahaa-elämyksen robotiikan ja työn suhteesta; automaatio ei ole mikään pelottava töitä kähveltävä voima vaan ihmisen ylin ystävä. Viheliäiset työt on tarpeenkin ulkoistaa konevoimalle niin, että me voimme keskittyä siihen missä olemme hyviä ja mistä eniten nautimme. Jos kurssin hedelmänä saatiin tämä ajatus kirkastumaan kouralliselle nuoria, kurssi kannatti pitää. Tuo ajatus kantaa oikeaan suuntaan.

Toivon, että kurssi selkiytti teknologia-alan opiskelu- ja työmahdollisuuksia monelle. Näin tuntuu käyneenkin. Palautekyselyn pohjalta monelle oli ennen kurssia epäselvää, kiinnostaako tekniikka. Kurssin jälkeen selvyyttä oli paljon enemmän. Eniten kasvua oli ”kyllä, tekniikka kiinnostaa”-kohdassa. Nämä palautteet käsitellään myöhemmässä blogikirjoituksessa tarkemmin.

Kirjoitin Rakkauskirjeessä siitä, miten minua nuorempien tekemistä seuratessa tuntuu hyvältä vanhentua heidän pyörittämäänsä yhteiskuntaan. Samaa voi sanoa näistä lukiolaisista. Yritetään vain olla lannistamatta heitä ja pilaamatta tekemisen fiilistä.

Mainokset
Normaali

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s